Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson avasi tunteikkaalla ja analyyttisellä otteella puolueensa Vantaan puoluekokouksen toisen päivän poliittisen tilannekatsauksen. Hän osoitti puheenvuorossaan huolensa Euroopan ja Suomen ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, korostaen erityisesti oikeiston ja äärioikeiston voimistuvaa yhteistyötä. Anderssonin viesti oli samalla latautunut toivolla, sillä hän muistutti kuulijoita siitä, että toisenlainen ja oikeudenmukaisempi maailma on yhä saavutettavissa, mutta se vaatii Euroopan arvojen aktiivista puolustamista ja suunnanmuutosta unionin politiikassa. Tilanne Euroopassa on monimutkainen ja vaatii päättäjiltä kykyä tarttua kiperiin kysymyksiin, sillä autoritaarisuuden voimistuessa mantereella on Anderssonin mukaan mahdollisuus nousta globaaliksi voimaksi – se ei kuitenkaan onnistu vanhoilla tavoilla.
Andersson korosti puheessaan, että Eurooppa on keskellä globaalin murroksen aiheuttamia suuria haasteita, jotka vaativat kestäviä ja ennen kaikkea oikeudenmukaisia ratkaisuja. Hän nosti esiin useita keskeisiä teemoja, joissa Euroopan unionin tulisi hänen mukaansa ottaa uudenlainen ja vahvempi asema maailmannäyttämöllä. Näitä olivat muun muassa riippuvuuksien purkaminen suurvalloista, digitaalinen siirtymä, energiapolitiikka sekä turvallisuuspoliittiset kysymykset. Erityisesti hän kiinnitti huomiota Euroopan teknologiseen riippuvuuteen Yhdysvalloista, sillä hän huomautti, että suuret yhdysvaltalaiset teknologiayritykset, kuten Amazon, Microsoft ja Google, hallitsevat pilvipalvelumarkkinoista jopa 70 prosenttia Euroopassa . Tämä riippuvuus on purkava, ja Euroopan täytyy investoida omien palveluidensa kehittämiseen, jotta se voi seisoa omilla jaloillaan digitaalisessa maailmassa.
Kohtuuhintaista arkea ja strategista autonomiaa
Energiapolitiikassa Andersson esitti kriittisen näkemyksen nykyisestä linjasta, jossa hänen mukaansa uhkaa tapahtua vaihdos ”ojasta allikkoon”. Hän kritisoi ajatusta Putinin maakaasun korvaamisesta Yhdysvaltojen kalliilla nesteytetyllä maakaasulla, vaatien Euroopalle itsenäisempää ja kestävämpää energiapolitiikkaa. Turvallisuuspolitiikassa tarve irtautua Yhdysvaltojen ja Israelin puolustusteollisuudesta oli Anderssonin mukaan välttämätöntä Euroopan aidon strategisen autonomian saavuttamiseksi. Anderssonin mukaan ihmisten arjen huolet ovat siirtyneet keskiöön.
Eurobarometrin mukaan elinkustannuskriisi oli merkittävin syy äänestää vuoden 2024 eurovaaleissa. Tähän kansalaisten odotukseen eurooppalaisilta päättäjiltä Vasemmistoliitto pyrkii vastaamaan politiikalla, joka asettaa tavallisen ihmisen asialle, vähentää eriarvoisuutta ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia. Hän nosti esiin huolensa siitä, että EU:n nykyinen suunta keskittyy liiaksi suuryritysten velvoitteiden purkamiseen, mikä voi johtaa syvään pettymykseen ja turhautumiseen kansalaisten keskuudessa. Vasemmistoliitto pyrkii EU-parlamentissa aktiivisesti edistämään ihmisten arjessa näkyviä parannuksia.
Vasemmistoliiton tavoitteita Euroopan parlamentissa:
- Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen kaikkialla unionin alueella.
- Työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksien parantaminen, jotta he pysyisivät mukana muuttuvassa työelämässä.
- Väärinkäytöksiä aiheuttavien pitkien alihankintaketjujen purkaminen, jolla pyritään lisäämään läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
- Palkattomien harjoitteluiden kieltäminen, jotta nuorten työntekijöiden hyväksikäyttö estettäisiin.
- Eriarvoisuuden vähentäminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen.
Suomen tie: varoittava esimerkki Euroopalle
Kotimaan politiikkaan siirryttäessä Li Andersson esitti jyrkkää kritiikkiä Orpon ja Purran hallituksen linjaa kohtaan. Hän kuvaili hallituksen epäonnistuneen katastrofaalisesti keskeisissä tavoitteissaan, erityisesti mitä tulee velkaantumisen lopettamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen. Tietolähteiden mukaan valtion velkaantuminen on jatkunut huolestuttavalla tasolla, ja hallitusohjelman mukaiset tavoitteet eivät ole toteutuneet odotetusti. Suomi jopa saattaa joutua EU:n tarkkailuluokalle liiallisen alijäämän vuoksi.
Andersson kertoi joutuneensa vastaamaan Euroopassa usein kysymykseen, mitä Suomelle on oikein tapahtunut, sillä oikeistohallituksen työntekijävihamielinen linja on huomattu laajalti. Vasemmistomepin mukaan Suomea käytetään Euroopassa jopa varoittavana esimerkkinä siitä, mitä tapahtuu, kun perinteinen oikeisto liittoutuu äärioikeiston kanssa. Esimerkiksi lakko-oikeuden rajoitukset ja työttömyysturvan heikentäminen ovat pysyvästi siirtäneet suomalaista työmarkkinapolitiikkaa pois pohjoismaisesta mallista.
Hän näki kokoomuksen ja perussuomalaisten liittoutumisen suomalaisen politiikan käännekohtana, jonka seuraukset ovat olleet kaukana hallituksen tavoitteista. Konkurssien ja työttömyyden määrä on noussut, ja lapsiköyhyys on kasvanut rajusti, samalla kun pienituloisimpien toimeentuloon kohdistetut historialliset leikkaukset ovat syventäneet eriarvoisuutta. Vasemmistoliiton mukaan velkaantuminen on ollut EU:n nopeinta ja työllisyyden hoito heikointa Orpon–Purran hallituksen aikana.
Andersson päätti puheensa lupaukseen tulevasta muutoksesta, julistaen, että Vasemmistoliitto tulee Minja Koskelan johdolla vaihtamaan Suomen hallituksen vuonna 2027. Hän korosti, että puolueella on ratkaisuja ihmisten arjen ongelmiin ja se on uskottava vastavoima oikeiston ja äärioikeiston muodostamalle liitolle niin Euroopassa kuin Suomessakin.
