Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin eläkesäästämisen merkityksen osana EU:n pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia ja kansalaisten taloudellista turvaa eläkkeellä. Komission viimeisin aloite tähtää täydentävien lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamiseen ja syventämiseen jäsenmaissa, jotta ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet turvata toimeentuloaan työuran jälkeen. Tämä kytkeytyy laajemmin komission säästö- ja sijoitusunionin strategiaan, jonka tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien varallisuuden kasvua ja lisätä pitkäaikaista sijoittamista EU-taloudessa.
Suomessa eläkesäästämisen rooli ei jää pelkäksi teoreettiseksi tavoitteeksi, vaan Finanssiala ry (FA) on ottanut kantaa asiaan julkisesti. FA pitää komission tavoitteita kannatettavina ja näkee tarpeen täydentävien eläkejärjestelyjen kehittämiselle. Tästä huolimatta se kritisoi voimakkaasti kotimaan politiikkaa, jossa hallitus on viime vuosina muuttanut linjauksiaan tavalla, joka FA:n mukaan heikentää vapaaehtoisen eläkesäästämisen edellytyksiä.
Komission suunnitelma: lisää turvaa eläkkeelle
Komission tavoitteet eivät tyydy julkilausumiin, vaan niihin liittyy konkreettisia ehdotuksia ja sääntelytoimia. EU on ehdottanut useita toimenpiteitä, joiden avulla lisäeläkejärjestelmien markkinoita voitaisiin laajentaa ja tehostaa. Näihin kuuluvat esimerkiksi suositukset jäsenmaille kehittää kattavampia eläkerekistereitä, jotka tarjoavat kansalaisille selvän kokonaiskuvan kaikista eläkkeistä ja odotettavissa olevasta tulosta. Lisäksi komissio pyrkii vahvistamaan IORP II -direktiivin (Institutions for Occupational Retirement Provision) valvontaa ja hallintaa, jotta työeläkejärjestelmät voivat toimia tehokkaammin ja tarjota parempia tuottoja. PEPP-tuotteen (Pan-European Personal Pension Product) on myös tarkoitus tehdä houkuttelevammaksi ja kustannustehokkaammaksi poistamalla siihen liittyviä rakenteellisia esteitä.
Tällaiset toimet ovat osa laajempaa pyrkimystä lisätä yksityisten säästöjen roolia EU-taloudessa ja samalla varmistaa, että väestö pystyy paremmin varautumaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin taloudellisiin haasteisiin. Julkiset eläkkeet ovat useimmissa jäsenmaissa elintärkeä turvaverkko, mutta ne eivät yksin riitä takaamaan riittävää tulotasoa kaikille ikääntyville.
Suomen hallitus – Eurooppa edellä, mutta kotona takapakkia
Finanssiala ry:n mukaan Suomen hallituksen toiminta kansallisella tasolla on ristiriidassa sen EU-politiikan kanssa. Vaikka hallitus on EU-tasolla ilmaissut tukensa täydentäville lisäeläkejärjestelyille ja vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämiselle, kotimaassa verokannusteiden lakkauttaminen heikentää tällä hetkellä merkittävästi vapaaehtoisen säästämisen edellytyksiä. Hallitus on päättänyt poistaa verokannustimen, joka koskee vapaaehtoista eläkesäästämistä 1.1.2027 alkaen, mikä on FA:n näkemyksen mukaan askel väärään suuntaan.
Tämä verokannustimen poistaminen on herättänyt laajaa keskustelua finanssialalla ja talouspolitiikassa, sillä verokannustimet ovat perinteisesti olleet keskeinen keino motivoida kansalaisia vapaaehtoiseen säästämiseen. FA:n johtava juristi Piritta Poikonen on korostanut, että verokannustimen kautta säästettyjen varojen säilyttäminen eläkeikään asti ei olisi vain yksilön etu, vaan myös koko yhteiskunnan pitkän aikavälin taloudellinen etu.
Eläkesäästäminen Suomessa: suosiota ja kasvua
Vaikka verokannustimen poistamista pidetään talouspoliittisena takaiskuna, eläkesäästäminen itsessään ei ole menettänyt vetovoimaansa Suomessa. Finanssiala ry:n tuoreen tilaston mukaan vakuutussäästöt ovat kasvaneet merkittävästi, vaikka verokannuste on heikentymässä. Vuoden 2025 lopussa vakuutussäästöjen määrä oli 70,6 miljardia euroa, mikä merkitsee 7,7 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset näkevät vakuutussäästämisen yhä tärkeänä keinona taloudellisen tulevaisuuden turvaamiseksi.
Vakuutussäästäminen kattaa useita eri muotoja, kuten säästövakuutukset ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset. Nämä tuotteet tarjoavat säästäjille mahdollisuuden kasvattaa varallisuuttaan ennen eläkkeelle jäämistä ja mahdollisesti hyödyntää erilaisia sijoitusstrategioita. FA muistuttaa kuitenkin, että säästäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on nimenomaan eläkkeellä tarvittava toimeentulo.
Komission keinot: tehokkuutta vai tehottomuutta?
Komission ehdotukset eläkesäästämisen edistämiseksi eivät rajoitu vain suosituksiin eläkerekistereistä tai sääntelyuudistuksista. Yksi keskeisistä uudistuksista on PEPP-tuotteen kehittäminen, jonka tarkoituksena on tarjota eurooppalaisille kuluttajille selkeä, läpinäkyvä ja kilpailukykyinen vaihtoehto täydentävään eläkesäästämiseen. PEPP on vapaaehtoinen henkilökohtainen eläkesäästötuote, joka toimii EU-tason säännöin ja joka voi tarjota verotuksellisia tai muita etuja jäsenmaissa, joissa sitä markkinoidaan.
PEPP-tuote on kuitenkin herättänyt myös kritiikkiä. Sen käyttöaste on ollut vielä suhteellisen alhainen monissa maissa, ja esimerkiksi Euroopan vakuutus- ja eläkkeenvalvojaviranomainen (EIOPA) on ehdottanut laajempaa uudistusta, jotta PEPP voisi tehokkaammin täyttää sille asetetut tavoitteet ja tarjota säästäjille aidosti kilpailukykyisen vaihtoehdon.
Lisäksi komission ehdottama IORP II -direktiivin tarkistus pyrkii vahvistamaan työeläkejärjestelmien valvontaa ja kannustamaan sijoittamaan pitkäaikaisesti tuottavasti. Nämä toimet ovat osa laajempaa pyrkimystä luoda EU-tasolla yhtenäisempi ja toimivampi eläkesäästökenttä.
Verotus ja kansallinen politiikka – avainasemassa
Yksi suurimmista haasteista eläkesäästämisen edistämisessä Suomessa liittyy verotukseen. Vaikka komissio suosittelee jäsenmaita tarjoamaan verokannusteita vapaaehtoisille eläkesäästämistuotteille, Suomen hallitus on valinnut toisen tien poistamalla kansallisen verokannustimen. Tämä päätös on saanut kritiikkiä finanssialalta ja monilta talousasiantuntijoilta, jotka näkevät verokannustimen tärkeänä keinona lisätä yksilöiden motivaatiota säästää eläkettä varten.
Kotimaiset veropäätökset vaikuttavat paitsi yksilöiden säästämiskäyttäytymiseen myös yritysten tarjoamien eläkesäästötuotteiden kilpailukykyyn. Ilman verokannusteita monien tuotteiden houkuttelevuus saattaa heiketä, mikä puolestaan voi johtaa pienempään säästämiseen ja heikompaan taloudelliseen turvaan eläkkeellä. Näin ollen verotuspolitiikka nousee keskeiseksi tekijäksi koko eläkesäästämisen kentässä.
Listaus: Keskeiset toimet ja haasteet eläkesäästämisessä
- Komission eläkesäästötavoitteet ja ehdotukset: pyrkimys laajentaa ja syventää lisäeläkkeiden markkinoita EU-tasolla.
- PEPP-tuotteen kehittäminen: vapaaehtoinen EU-eläkepaketti, jonka tarkoitus on tarjota kilpailukykyinen vaihtoehto.
- IORP II -direktiivin tarkistus: työeläkejärjestelmien valvonnan ja tuoton parantaminen.
- Verokannustimien poistaminen Suomessa: kansallinen päätös, joka heikentää vapaaehtoisen eläkesäästämisen edellytyksiä.
- Vakuutussäästöjen kasvu Suomessa: suunta on edelleen nouseva, vaikka kannustimet heikkenevät.
- Tietoisuuden ja kannustimien merkitys: pitkäjänteinen säästäminen vaatii selkeitä etuja ja neuvoja jokaiselle kansalaiselle.
Lähteet
Finanssiala ry: Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa, Finanssiala ry, 7.2.2026.
European Commission: Commission proposes to boost supplementary pensions and simplify rules on sustainable financial products, 20.11.2025.
European Commission: Commission proposes to boost supplementary pensions to help ensure adequate retirement income, 20.11.2025.
EU PEPP Regulation overview, European Commission, 2026.
EIOPA Staff Paper on PEPP reform, European Insurance and Occupational Pensions Authority, 2024.
