SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro puolustuspoliittisesta selonteosta 27.2.2025. Puheen pitää puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Kari.
Aika, jota elämme, on turvallisuuspoliittisesti epävakaisempi kuin kertaakaan kahdeksaankymmeneen vuoteen. Puolustusselonteko on nyt enemmän kuin ajankohtainen ja pyrkii katsomaan pitkälle tulevaisuuteen. Viime viikkojen tapahtumat korostavat sen tärkeyttä, että tarkastelemme yhdessä oman puolustuksemme tarpeita riippumatta suurvaltapolitiikan voimasuhteiden muutoksista tai Yhdysvaltain sitoutumisesta Eurooppaan.
Hallituksen tulee arvioida, tuleeko valtioneuvoston selontekoa vallitsevan tilanteen valossa täydentää. Toinen vaihtoehto on, että eduskunta antaa vastauksenaan selontekoon tarpeellisen päivityksen turvallisuusympäristöstämme, joka on voimakkaassa muutoksessa Yhdysvaltain politiikan täyskäännöksen myötä.
Suomi liittyi Natoon oman turvallisuutensa takaamiseksi. Kun meistä tuli liittokunnan jäseniä, moni huokaisi helpotuksesta ja korosti, ettemme ole enää koskaan yksin. Emme ole, mutta meidän tulee yhä pitää huolta siitä, että olemme varautuneita kaikkeen ja pärjäämme kaikenlaisissa turvallisuustilanteissa. Myös niiden eurooppalaisten Nato-maiden, jotka eivät ole omasta puolustuksestaan yhtä hyvin huolehtineet, soisi muistavan Augustin Ehrensvärdin sanat:
”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.”
Meidän tulee rakentaa vahvaa Nato-roolia ja tiivistää yhteistyötä niin kahden- kuin monenvälisesti Pohjoismaiden ja Itämeren maiden ja eurooppalaisten Nato-kumppaneidemme kanssa. Samalla Suomen tulee erityisesti pystyä ylläpitämään ja kehittämään suoraa yhteyttämme sotilaallisesti merkittävimmän liittolaisemme, Yhdysvaltojen kanssa.
—
Suomessa ei ole syntynyt samanlaista puolustuksellista korjausvelkaa kuin monissa muissa Nato-maissa. Olemme huolehtineet kansallisesta puolustuksestamme myös silloin, kun sodan uhka oli kauempana. Silti meilläkin puolustusbudjettiin kohdistuu tulevina vuosina korotuspaineita muun muassa Nato-jäsenyyden tarpeisiin, Puolustusvoimien henkilöstön lisäämiseen, maavoimien suorituskykyjen sekä asevelvollisuuden kehittämiseen ja terveisiin kasarmeihin.
On odotettavissa, että Naton puolustusbudjettitavoite tulee nousemaan nykyisestä. Tähän meidän tulee yhdessä varautua.
Puolustusmenojen korotuspaineet ovat julkiselle taloudelle valtava haaste, johon meidän tulee parlamentaarisesti etsiä ratkaisut. Suomi on sitoutunut toteuttamaan Natossa yhteisesti sovitut tavoitteet. Samalla tulee voida edellyttää, että myös muut eurooppalaiset liittolaiset pääsevät näihin tavoitteisiin.
—
Suomen turvallisuutta takaa myös jäsenyytemme EU:ssa. SDP korostaa selonteon huomiota siitä, että EU:lla on tärkeä rooli eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön mahdollistajana ja laajan turvallisuuden tuottajana.
Euroopan tulee kantaa vahvemmin huolta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan – EU-maiden on vihdoin herättävä tähän todellisuuteen. EU:n yhteistä puolustusteollisuutta on saatava ripeästi vahvistettua. Näistä haasteista unionin tulee viimein löytää yhteisymmärrys ja pystyä vastaamaan niihin nopeasti. Vahva ja yhtenäinen EU on meidän kaikkien etu ja turvallisuutemme tae.
On kulunut kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa. Suomen ja EU:n viesti on yhä edelleen selvä: olemme sitoutuneet jatkamaan Ukrainan taloudellista, poliittista ja sotilaallista tukemista niin pitkään kuin on tarpeen. Ukrainan asia on meidän.
Kaikki sodat päättyvät joskus. Ukrainan sodan jälkeen Euroopan turvallisuusympäristö säilyy pitkään epävakaana. Rauhan tavoittelu on aina tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on, että se rakentuu kestävälle pohjalle. Huonosti rakennettu rauha on uuden sodan siemen. Kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa ei voi syntyä ilman Ukrainaa ja Eurooppaa.
Puhemies,
SDP haluaa muistuttaa myös eduskunnan tiedonsaantioikeuden merkityksestä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on jo pitkään tehty Suomessa yhteistyössä yli hallitus-oppositiorajojen. Pidetään parlamentaarisesta katteesta huolta myös jatkossa.
Vaikka kovan turvallisuuden merkitys yhteiskunnassa korostuu, on samalla kuitenkin tärkeää muistaa keskinäisen luottamuksemme ja jokaisen mukana pitämisen merkitys arjen ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Jokaisen tulee kokea maansa puolustamisen arvoiseksi. Sisäisesti yhtenäinen valtio on vahva myös ulkoisesti.
