Suomen sähkömarkkinat ovat tiiviisti kytköksissä Euroopan laajuisiin kehityskulkuihin. Euroopan sähkömarkkinoiden muutokset heijastuvat suoraan Suomen sähkön hintoihin, mikä vaikuttaa sekä kuluttajiin että yrityksiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten Euroopan sähkömarkkinoiden kehitys näkyy Suomen sähköhinnoissa ja mitkä tekijät ovat keskeisiä tässä dynamiikassa.
Vuosia sitten Suomessa oltiin totuttu halpaan sähköön, mutta viime vuodet ovat totutelleet suomalaisetkin seuraamaan tarkemmin sähkönkulutustaan ja sähköhintojaan ja sitä myöten myös sähkösopimuksiaan. Tästä kehityksestä on syntynyt mm. sähkösopimus.fi sivusto.
Euroopan sähkömarkkinoiden integraatio
Euroopan sähkömarkkinat ovat viime vuosina integroituneet entistä tiiviimmin. Tämä tarkoittaa, että sähkön siirto maiden välillä on helpottunut, ja markkinat toimivat yhä enemmän yhtenä kokonaisuutena. Suomen osalta tämä integraatio mahdollistaa sähkön tuonnin ja viennin naapurimaiden kanssa, mikä vaikuttaa suoraan sähkön hintaan kotimaassa. Esimerkiksi, kun sähkön kysyntä on korkeaa Keski-Euroopassa, voi tämä nostaa hintoja myös Suomessa, jos sähköä viedään täältä sinne.
Uusiutuvan energian vaikutus
Uusiutuvan energian, erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman, lisääntyminen Euroopassa on merkittävä tekijä sähkön hintojen vaihtelussa. Uusiutuvat energialähteet ovat sääriippuvaisia, mikä tarkoittaa, että tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Suomessa tuulivoiman tuotannon kasvu on ollut huomattavaa, ja se on osaltaan vaikuttanut sähkön hintojen laskuun. Toisaalta, kun tuuliolosuhteet ovat heikot, joudutaan turvautumaan kalliimpiin tuotantomuotoihin, mikä voi nostaa hintoja.
Toisaalta myös poliittinen tilanne esimerkiksi ydinvoiman suuntaan saattaa muuttaa tilannetta varsinkin Saksassa aivan lähivuosina.
Aurinkoenergian hyödyntäminen on viime vuosina kasvanut merkittävästi Suomessa. Vaikka pohjoinen sijaintimme asettaa haasteita, teknologian kehittyminen ja investointien lisääntyminen ovat tehneet aurinkovoimasta yhä tärkeämmän osan Suomen energiapalettia. Useissa suomalaisissa kunnissa on aloitettu rakennushankkeita entistä suurempien aurinkopuistojen rakentamiseksi.
Vuoden 2024 loppuun mennessä Suomessa oli toiminnassa yhteensä 25 teollisen mittakaavan aurinkovoimalaa, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti oli 123 megawattia (MW). Nämä voimalat sijaitsevat eri puolilla maata, ja niiden koko vaihtelee muutamasta megawatista yli kymmeneen megawattiin. Esimerkiksi Kalajoella sijaitseva Juurakon aurinkovoimala, joka kytkettiin verkkoon helmikuussa 2023, on 10 MW:n teholtaan ja sisältää 24 000 paneelia.
Suomessa on vireillä useita suuria aurinkovoimahankkeita, jotka tulevat moninkertaistamaan nykyisen kapasiteetin. Motivan mukaan teollisten aurinkovoimaloiden yhteenlaskettu teho voi kasvaa nykyisestä 50 megawatista jopa yli 9 500 megawattiin vuoteen 2030 mennessä.
Tämä tarkoittaa, että aurinkopaneelipeltoja levittäytyy ympäri Suomea reilusti yli 10 000 hehtaarin alalle. Suurimmat, yli 500 megawatin laitokset ovat suunnitteilla muun muassa Kauhajoelle ja Lappeenrantaan.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan aurinkovoimalat tuottavat vuonna 2030 noin kuusi prosenttia Suomen sähköstä
Polttoaineiden hintojen vaikutus
Fossiilisten polttoaineiden, kuten maakaasun ja kivihiilen, hintojen muutokset Euroopassa vaikuttavat myös Suomen sähkömarkkinoihin. Vaikka Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus sähköntuotannosta on vähentynyt, Euroopan laajuiset hintamuutokset heijastuvat sähkön hintaan täälläkin. Esimerkiksi maakaasun hinnan nousu Euroopassa voi nostaa sähkön hintaa Suomessa, jos tuontisähkön hinta nousee.
Sähkön siirtoyhteydet ja kapasiteetti
Suomen sähkömarkkinoiden hintakehitykseen vaikuttavat myös siirtoyhteydet naapurimaihin. Riittävä siirtokapasiteetti mahdollistaa sähkön tuonnin edullisemmista hinta-alueista, mikä voi laskea hintoja kotimaassa. Toisaalta siirtokapasiteetin rajoitukset voivat johtaa hintapiikkeihin, jos kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Investoinnit uusiin siirtoyhteyksiin ja olemassa olevien vahvistaminen ovat keskeisiä sähkön hinnan vakauden kannalta.
Suomi ei ole ollut täysin omavarainen sähkön tuotannossa, minkä vuoksi sähköä on tuotu naapurimaista tarpeen mukaan. Erityisesti Ruotsi ja Venäjä ovat olleet merkittäviä sähkön toimittajia. Esimerkiksi vuosina 2000–2006 Suomi toi sähköä Ruotsista jopa 7 TWh ja Venäjältä 11,5 TWh vuodessa. Nettotuonti vaihteli tuolloin 7 TWh:sta Ruotsiin ja 7 TWh:sta Ruotsista sekä 4–11 TWh:iin Venäjältä.
Vuonna 2022 Suomen sähkön kokonaiskäyttö oli 82 TWh, josta kotimainen tuotanto kattoi 70 TWh ja nettotuonti 12 TWh. Tämä osoittaa, että tuonnin osuus on ollut merkittävä, vaikka kotimainen tuotanto onkin kasvanut.
Viime vuosina Suomi on panostanut merkittävästi kotimaisen sähköntuotannon lisäämiseen. Uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman, kapasiteetti on kasvanut huomattavasti. Lisäksi Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen käyttöönotto huhtikuussa 2023 on parantanut Suomen sähköomavaraisuutta merkittävästi. Näiden investointien ansiosta Suomi oli ensimmäistä kertaa sähkön nettoviejä viikkotasolla vuonna 2023, ja nettotuonnin osuus laski 2,2 prosenttiin sähkön kulutuksesta.
Vuonna 2023 Suomi oli sähköntuotannon suhteen lähes omavarainen, kun peräti 98 % kokonaissähkönkulutuksesta katettiin kotimaisella tuotannolla. Tämä on merkittävä muutos aiempaan tilanteeseen, jossa tuonnin osuus oli huomattavasti suurempi.
Markkinamekanismien merkitys
Euroopan yhteiset sähkömarkkinat toimivat kysynnän ja tarjonnan periaatteella. Tämä tarkoittaa, että sähkön hinta määräytyy markkinoilla sen mukaan, kuinka paljon sähköä on tarjolla ja kuinka paljon sitä tarvitaan. Suomessa tämä näkyy siten, että esimerkiksi kylminä talvipäivinä, kun sähkön kysyntä on korkealla, hinnat voivat nousta merkittävästi. Vastaavasti kesäisin, kun kysyntä on alhaisempaa, hinnat voivat laskea.
Sääolosuhteiden vaikutus
Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi sekä sähkön kysyntään että tarjontaan. Kylmät talvet lisäävät lämmitystarvetta, mikä nostaa sähkön kysyntää. Toisaalta sateiset ja tuuliset jaksot lisäävät vesivoiman ja tuulivoiman tuotantoa, mikä voi laskea hintoja. Suomessa sääolosuhteiden vaikutus korostuu, koska lämmitykseen käytetään paljon sähköä, ja tuulivoiman osuus tuotannosta on kasvussa.
Poliittiset päätökset ja sääntely
Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikka vaikuttaa suoraan Suomen sähkömarkkinoihin. Päästökauppajärjestelmä ja uusiutuvan energian tukimekanismit ohjaavat investointeja ja tuotantorakennetta. Esimerkiksi päästöoikeuksien hinnan nousu tekee fossiilisista polttoaineista kalliimpia, mikä voi nostaa sähkön hintaa. Toisaalta uusiutuvan energian tukeminen voi laskea hintoja pitkällä aikavälillä lisäämällä tarjontaa.
Tulevaisuuden näkymät
Tulevaisuudessa Euroopan sähkömarkkinoiden integraation odotetaan syvenevän entisestään. Tämä voi tuoda mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia Suomen sähkömarkkinoille. Yhteisten markkinoiden etuna on resurssien tehokkaampi käyttö ja toimitusvarmuuden parantuminen. Toisaalta markkinoiden yhdentyminen voi lisätä hintavaihteluita, jos esimerkiksi Keski-Euroopan kysyntäpiikit heijastuvat Suomeen.
Yhteenveto
Euroopan sähkömarkkinoiden kehitys vaikuttaa monin tavoin Suomen sähkön hintoihin. Keskeisiä tekijöitä ovat markkinoiden integraatio, uusiutuvan energian lisääntyminen, polttoaineiden hintojen muutokset, siirtoyhteyksien kapasiteetti, markkinamekanismit, sääolosuhteet sekä poliittiset päätökset. Näiden tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voimme ennakoida sähkön hintakehitystä ja tehdä informoituja päätöksiä niin kuluttajina kuin päätöksentekijöinäkin.
Euroopan unioni pyrkii vakaampiin ja ennustettavampiin sähkön hintoihin sekä energian tuottajille että kuluttajille. Yhtenä keinona tähän tavoitteeseen on suunniteltu kaksisuuntaisten hinnanerosopimusten (Contract for Difference, CFD) käyttöönottoa uusille vähähiilisille energiantuotantolaitoksille, joita rahoitetaan julkisista varoista. Tämä tarkoittaa, että kansalliset viranomaiset sopivat sähköntuottajien kanssa sallitun hintahaitarin energialle. Tuottaja myy sähkön markkinoilla ja maksaa sen jälkeen markkinahinnan ja etukäteen sovitun toteutushinnan välisen erotuksen. Mahdolliset ylimääräiset tulot jaetaan loppuasiakkaille. Näin tuottaja tietää myyvänsä energian ennustettavaan hintaan, mikä lisää uusiutuvan energian määrää ja hyödyttää kaikkia osapuolia.
Kaksisuuntaisia hinnanerosopimuksia sovellettaisiin investointeihin uusiin voimalaitoksiin, jotka perustuvat esimerkiksi tuuli-, aurinko-, geotermiseen energiaan, vesivoimaan ilman tekoallasta sekä ydinenergiaan. Tämä lisäisi ennustettavuutta ja varmuutta sekä tuottajille että kuluttajille. Sopimusten avulla varmistetaan investointien vähimmäistuotto ja estetään kohtuuttomat kustannukset kriisitilanteessa.
Huhtikuussa 2024 Euroopan parlamentti hyväksyi sähkömarkkinoita koskevien EU-sääntöjen uudistuksen. Tavoitteena on edistää pitkäaikaisia sopimuksia muille kuin fossiilisille energianlähteille, ottaa käyttöön joustavia ja puhtaita ratkaisuja sekä lisätä avoimuutta markkinoilla. Uudistuksella pyritään luomaan kestävämmät ja joustavammat sähkömarkkinat.
Näiden toimenpiteiden avulla EU pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuutta ja vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen ovat keskeisiä tekijöitä, joiden avulla EU voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään ja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.
Keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat Suomen sähköhintaan Euroopan markkinoilla:
- Euroopan sähkömarkkinoiden integraatio
- Uusiutuvan energian tuotannon vaihtelut
- Fossiilisten polttoaineiden hintojen muutokset
- Sähkön siirtoyhteyksien kapasiteetti
- Markkinamekanismien toiminta
- Sääolosuhteiden vaikutus
- Poliittiset päätökset ja sääntely