Suomen rooli Euroopan yhteisessä turvallisuuspolitiikassa
Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995 lähtien, ja se osallistuu aktiivisesti EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP). Suomen ulkopoliittinen linja on perinteisesti ollut sotilaallisesti liittoutumaton, mutta EU-jäsenyyden myötä maa on sitoutunut yhteistyöhön muiden jäsenvaltioiden kanssa turvallisuuskysymyksissä.
Suomi on osallistunut useisiin EU:n sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Esimerkiksi Suomi on lähettänyt joukkoja EU:n operaatioihin Afrikassa ja Balkanilla. Näissä operaatioissa Suomi on näyttäytynyt luotettavana kumppanina, joka on valmis ottamaan vastuuta yhteisestä turvallisuudesta.
Suomen osallistuminen yhteiseurooppalaisiin sotaharjoituksiin
Suomen Puolustusvoimat osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin sotaharjoituksiin, joista monet ovat yhteiseurooppalaisia. Tämä on osa Suomen laajempaa turvallisuuspoliittista strategiaa, joka korostaa monikansallista yhteistyötä ja valmiuksien ylläpitoa.
Osallistuminen yhteiseurooppalaisiin sotaharjoituksiin antaa Suomen Puolustusvoimille mahdollisuuden testata ja kehittää omia kykyjään, oppia uusia taktiikoita ja toimintamalleja sekä vahvistaa yhteistyötä muiden maiden kanssa. Harjoitukset ovat myös tilaisuus demonstroida Suomen sotilaallista osaamista ja sitoutumista yhteiseen turvallisuuteen.
Merkitys Suomen turvallisuuspolitiikalle
Yhteiseurooppalaiset sotaharjoitukset ovat tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Ne antavat Suomelle mahdollisuuden osoittaa solidaarisuutta ja yhteistyöhalukkuutta muiden eurooppalaisten maiden kanssa. Samalla ne lisäävät Suomen näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa Euroopan turvallisuusympäristössä.
Harjoitukset myös tukevat Suomen pyrkimyksiä olla aktiivinen ja luotettava toimija Euroopan yhteisessä turvallisuuspolitiikassa. Ne antavat Suomelle tilaisuuden vaikuttaa yhteiseurooppalaisiin turvallisuusstandardeihin ja -käytäntöihin, mikä on tärkeää maan omien turvallisuusintressien kannalta.
Yhteistyön merkitys
Euroopan yhteinen turvallisuuspolitiikka on tärkeä väline, jolla EU pyrkii vahvistamaan alueellista ja globaalia turvallisuutta. Yhteistyö on erityisen tärkeää nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa, jossa turvallisuusuhkat ovat monimuotoisia ja voivat ulottua aina kyberhyökkäyksistä ja terrorismista aina valtioiden välisiin konflikteihin.
Suomi näkee yhteisen turvallisuuspolitiikan myös mahdollisuutena vaikuttaa EU:n ulkopolitiikkaan ja turvallisuusstrategioihin. Yhteistyö antaa Suomelle mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon ja strategioiden laatimiseen, mikä on tärkeää maan omien turvallisuusintressien kannalta.
Yhteiset haasteet
Euroopan turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti. Venäjän toimet Ukrainassa, terrori-iskut Euroopan maaperällä ja pakolaiskriisi ovat esimerkkejä haasteista, jotka vaativat yhteistä lähestymistapaa.
Suomi on erityisen huolissaan Itämeren alueen turvallisuudesta. Venäjän lisääntyvä sotilaallinen aktiivisuus alueella on herättänyt huolta ja keskustelua siitä, miten EU:n tulisi reagoida. Suomi on aktiivisesti osallistunut keskusteluun ja pyrkii edistämään yhteistä näkemystä alueen turvallisuudesta.
Yhteistyön muodot
Euroopan yhteinen turvallisuuspolitiikka ei ole pelkästään sotilaallista yhteistyötä, vaan se kattaa laajan kirjon toimia, kuten:
- Sotilaalliset ja siviilikriisinhallintaoperaatiot
- Yhteinen ulkopolitiikka ja diplomatia
- Tiedusteluyhteistyö
- Kyberturvallisuus
- Humanitaarinen apu ja kehitysyhteistyö
Suomen ja Naton suhde
Suomesta ja uudesta NATO suhteesta ja jäsenyydestä lisää luettavaa: https://natopalvelut.online/
- Nato on keskeinen euroatlanttinen turvallisuuspoliittinen toimija
- Nato on Suomelle keskeinen osa transatlanttista yhteistyötä
- Naton painopiste on palannut liittokunnan omalle alueelle ja yhteiseen puolustukseen
- Naton läsnäolo ja toiminta vakauttavat Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilannetta
Nato on jäsenmaidensa puolustusliitto ja keskeinen euroatlanttista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Naton yhteinen puolustus lisää turvallisuutta ja vakautta Itämeren alueella ja laajemminkin Euroopassa.
Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on olennaista myös Suomen turvallisuuden kannalta. Vakaa ja yhtenäinen Eurooppa on keskeinen strateginen intressi Yhdysvalloille, ja Nato on tärkein kanava sen yhteistyölle Euroopan turvallisuuskysymyksissä. Suomen Nato-jäsenyys on keskeinen osa Suomen transatlanttista suhdetta.
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023.
Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Naton yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin sekä harjoituksiin. Kyseiset järjestelyt varmistavat, että Nato kykenee tarpeen vaatiessa puolustamaan jäsenvaltioitaan.
Natoon kuuluu tällä hetkellä 31 jäsenvaltiota, joista 22 on myös Euroopan unionin jäseniä.
Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallisen liittymisprosessin päättäminen
Suomen Nato-jäsenyyden muodollinen sotilaallinen liittymisprosessi päätettiin Naton transformaatiojohtoportaan (Allied Command Transformation, ACT) ja Puolustusvoimien yhteisellä päätöksellä ja julkilausuman allekirjoituksella. Allekirjoitustilaisuus järjestettiin Presidentinlinnassa maanantaina 12. kesäkuuta 2023.
Puolustusvoimien päätehtävänä on jatkossakin Suomen puolustaminen. Naton jäsenenä Suomi valmistautuu kuitenkin puolustamaan myös liittolaisiaan. Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artiklan mukaisesti hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita kohtaan. Kukin jäsenmaa päättää itsenäisesti ja kansallisten päätöksentekomenettelyjensä mukaisesti liittolaisilleen antamansa sotilaallisen avun luonteen ja laajuuden.
Naton jäsenenä Suomen on kannettava osansa liittokunnan yhteisen puolustuksen velvoitteista oman kansantaloutensa kokoon suhteutetulla tavalla. Lisäksi Suomi osallistuu erikseen sovittavalla tavalla Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin rauhan aikana. Tiedot tarkentuvat jäsenyysprosessin edetessä.
Naton kriisinhallintaoperaatioihin osallistuminen on jäsenmaille vapaaehtoista. Suomi päättää kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. Nato on hallitustenvälinen kansainvälinen järjestö, jolla ei ole ylikansallista päätösvaltaa. Suomi on jo pitkään osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioihin, yhtenä esimerkkinä tälläkin hetkellä käynnissä oleva KFOR-operaatio.
Tulevaisuuden näkymät
EU on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa. Esimerkiksi Pysyvä Rakenteellinen Yhteistyö (PESCO) on yksi keino, jolla EU pyrkii tehostamaan yhteistyötä. Suomi on ollut aktiivinen toimija PESCO:ssa ja näkee sen mahdollisuutena vahvistaa omaa ja Euroopan turvallisuutta.
Suomi jatkaa aktiivista rooliaan EU:n yhteisessä turvallisuuspolitiikassa ja pyrkii edistämään yhteistyötä erityisesti Itämeren alueen turvallisuuden parantamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että EU pystyy vastaamaan monimutkaisiin ja monimuotoisiin turvallisuushaasteisiin yhtenäisellä ja tehokkaalla tavalla.
