Suomalainen rahapelaamisen järjestelmä seisoo merkittävän murroksen kynnyksellä, sillä maan hallitus on päättänyt siirtyä osittaiseen lisenssijärjestelmään. Muutos on mittasuhteiltaan historiallinen, koska se päättää vuosikymmeniä kestäneen valtion yksinoikeuden tietyillä markkinasektoreilla. Suomi on tunnettu poikkeuksellisen tiukasta monopolimallistaan, joka on perustunut ajatukseen pelihaittojen ehkäisemisestä ja tuottojen ohjaamisesta yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Valitettavasti tämä perinteinen malli ei ole enää kyennyt vastaamaan digitaalisen maailman haasteisiin, ja suomalaiset pelaajat ovat siirtäneet rahavirtansa yhä enenevissä määrin ulkomaisten toimijoiden verkkosivuille. Näin ollen järjestelmän ohjausaste on romahtanut, mikä on puolestaan heikentänyt monopolin perusteita Euroopan unionin (EU) lainsäädännön edessä. Uudistuksen myötä vedonlyönti ja verkossa pelattavat kasinopelit avataan kilpailulle, ja ensimmäisten rahapelitoimilupien odotetaan astuvan voimaan 1. tammikuuta 2027. Tämä siirtymä ei tapahdu hetkessä, vaan rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupia jo vuoden 2026 alusta. Samalla Suomi hakee paikkansa muiden säänneltyjen EU-maiden, kuten Ruotsin ja Tanskan, joukosta luomalla toimivan, valvotun ja verotetun markkinan. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa sivustojen kuten pikakasinot.fi tiedonlähteinä saattaa olla entistä tärkeämmässä asemassa, todellisuus rakentuu vähitellen uuden lain tullessa julki syksyn 2025 aikana.
Eurooppa ja pakottava logiikka kanavoinnista
Euroopan unionin tuomioistuin on pitkään korostanut, että jäsenvaltioilla on oikeus rajoittaa palveluiden vapaata liikkuvuutta rahapelialalla vain, jos rajoitukset ovat johdonmukaisia ja suhteellisia, ja jos niillä todellisuudessa pyritään ehkäisemään pelihaittoja tai rikollisuutta. Tuottojen kerääminen valtiolle ei ole ollut kestävä peruste monopolille, vaan nykyinen monopoliaseman on katsottu olevan uhattuna juuri sen epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Kansalaisille on ollut jatkuvasti tarjolla satoja ulkomaisia nettikasinoita, jolloin monopolin todellinen kyky ohjata pelaamista on ollut kyseenalaista. Arvioiden mukaan jopa puolet suomalaisten nettipelaamiseen käyttämästä rahasta on siirtynyt säännellyn järjestelmän ulkopuolelle, mikä on synnyttänyt merkittävän harmaan markkinan. Tämä kehitys on tarkoittanut valtion menettämiä verotuloja sekä heikentänyt kykyä tarjota pelaajille tehokasta suojaa pelihaittoja vastaan.
Hallitus on asettanut rahapelijärjestelmän uudistamisen keskeisimmäksi tavoitteeksi kanavointiasteen parantamisen, eli pelaamisen ohjaamisen takaisin kotimaiseen valvontaan ja verotuksen piiriin. Vain tehokkaasti säännelty ja valvottu markkina pystyy todellisuudessa vastaamaan näihin haasteisiin, koska se mahdollistaa laillisten toimijoiden ohjaamisen vastuullisiin käytäntöihin. Uudistuksessa siirrytään kansallisen tason valvontaan, joka sisältää muun muassa maksuliikenne- ja verkkoblokit lisensoimattomia toimijoita vastaan. Tämän lainsäädännöllisen työkalun avulla pyritään tekemään luvattomien sivustojen toiminnasta Suomessa hankalampaa, mikä tukee lisenssijärjestelmän tavoitteita merkittävästi. Kansainvälinen kehitys on osoittanut, että osittainenkin lisenssimalli on usein tehokkaampi keino suojella kuluttajia kuin näennäisesti toimiva, mutta käytännössä vuotava monopoli.
Hybridimalli tulossa Suomeen
Suomi ei ole siirtymässä täysin vapaaseen markkinaan, vaan käytössä on jatkossa niin sanottu hybridimalli. Tämä uusi järjestely tarkoittaa, että nykyisellä monopolilla säilyy yksinoikeus tiettyihin peleihin, kun taas digitaalinen markkina vedonlyönnin ja kasinopelien osalta avataan rajatulle kilpailulle. Monopolin yksinoikeustoiminnan piiriin jäävät jatkossakin ne pelityypit, joiden katsotaan olevan helpoiten haittoja aiheuttavia tai jotka ovat perinteisesti tuottaneet eniten varoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näihin lukeutuvat esimerkiksi perinteinen lotto, Eurojackpot ja muut arvontapelit, toto-pelit sekä fyysiset raha-automaatit.
Kilpailluille markkinoille monopoli pääsee mukaan tasavertaisena toimijana muiden kansainvälisten peliyhtiöiden rinnalla. Tämän mahdollistamiseksi Veikkauksen toiminta on tarkoitus jakaa kahteen osaan: yksinoikeuden alainen toiminta ja kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toiminta. Sisäministeriön esityksen mukaan Veikkauksen organisaatio eriytettäisiin konsernin sisällä, jotta kilpailu tapahtuisi reilusti. Uudistus tuo mukanaan kaiken kaikkiaan kolme erilaista toimilupatyyppiä, joista rahapelitoimilupa koskee B2C-toimintaa eli suoraan kuluttajille tarjottavia verkkopelejä. Lisäksi esityksessä säädettäisiin peliohjelmistotoimiluvasta (B2B-lisenssi), joka valvoisi teknisten alustojen ja ohjelmistojen toimittamista lisensoiduille operaattoreille. Tämä B2B-lisenssi on merkittävä keino varmistaa, että koko markkinaketju täyttää suomalaiset vastuullisuus- ja tekniset vaatimukset. Lupien myöntämisestä ja valvonnasta vastaisi todennäköisesti vuoden 2027 alusta perustettava uusi lupa- ja valvontavirasto, mikä tehostaa valvontaa.
Vastuullisuus ensimmäisenä kilpailun keskellä
Rahapelihaittojen ehkäisy ja torjunta on lisenssijärjestelmässäkin keskeisessä asemassa, ja uusi lainsäädäntö asettaa erittäin tiukat vaatimukset kaikille toimiluvan haltijoille. Lisenssimallin onnistumisen kannalta on kriittistä, että se pystyy tarjoamaan kuluttajille nykyistä paremmat työkalut oman pelaamisensa hallintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pakollinen tunnistautuminen tulee ulottumaan kaikkiin lisensoituihin verkkopeleihin. Pelaajien suojaksi asetetaan myös kansallisesti määritellyt tappiorajat ja muita vastuullisuustyökaluja. Lisäksi markkinointia tullaan sääntelemään huomattavasti tiukemmin kuin lisensoimattomien toimijoiden nykyiset villit markkinointikeinot sallivat. Mainonta ei saa olla aggressiivista, eikä se saa kohdistua haavoittuviin ryhmiin. Lainsäädäntöön on kirjattu myös bonusten ja erilaisten kampanjoiden rajoituksia, jotta houkutus pelaamisen lisäämiseen pysyisi kurissa.
Esimerkiksi Saksassa käytössä oleva tiukka kuukausittainen talletusraja asettaa yhdenlaisen esimerkin siitä, kuinka tiukkaa sääntely voi parhaimmillaan olla. Suomen sääntelyn yksityiskohdat ovat ratkaisevia siinä, kuinka tehokkaasti pelihaittoja pystytään torjumaan kilpaillussa ympäristössä. Vastuullisuuden on oltava se perusta, jolle koko uusi järjestelmä rakennetaan, ja viranomaisten valvonnalla on tässä suhteessa elintärkeä merkitys.
Verotus, kanavointi ja työpaikat
Uudistuksella tavoitellaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä, sillä hallituksen mukaan verotulot voisivat nousta jopa miljardin euron tasolle parhaimpina vuosina. Tämä verokertymä koostuisi Veikkauksen osingosta ja yksinoikeusmaksusta sekä lisenssiyhtiöiden maksamasta arpajaisverosta ja yhteisöverosta. Hallitus on esittänyt arpajaisverokannan nostamista nykyisestä 12 prosentista 22 prosenttiin, mikä on kilpailukykyinen taso kansainvälisesti verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Pelaajavirtojen ohjaaminen järjestelmän ulkopuolelta takaisin Suomeen merkitsisi, että nämä varat saadaan valtion verotuksen piiriin, mikä tukee yleishyödyllisiä tarkoituksia entistä vakaammalla pohjalla. Kriitikot ovat kuitenkin huomauttaneet, että tulojen kasvu edellyttää joko kanavointiasteen huomattavaa nousua tai rahapelaamisen kokonaiskulutuksen merkittävää lisääntymistä.
Lisenssijärjestelmä tuo mukanaan myös uusia työpaikkoja, koska kansainväliset peliyhtiöt perustavat Suomeen toimipisteitään ja tarvitsevat paikallista osaamista. Vaikka Veikkauksen tuotot saattavat lyhyellä aikavälillä laskea kilpailun myötä, järjestelmän kokonaisvaikutus kansantalouteen nähdään positiivisena. Työpaikat syntyvät erityisesti teknologian, markkinoinnin ja hallinnon alalle, mikä elävöittää digitaalista taloutta. Lisäksi uuden lupa- ja valvontaviraston perustaminen luo tarpeen uusille asiantuntijoille, jotka valvovat markkinan sääntöjen noudattamista. Järjestelmän taloudellisen menestyksen avain on siinä, kuinka houkuttelevaksi Suomen lisenssimarkkina pystytään tekemään kansainvälisille toimijoille. Matala verokanta ja selkeät säännöt ovat tässä suhteessa ratkaisevia tekijöitä.
Valtio on miettimässä myös lisätulonlähteitä ja yhtenä ajatuksena on mediakin jo saanut tietää, että ajatuksena on nykyisen monopolin laittaminen myyntiin – pörssiyhtiöksi. Valtio jäisi pääomistajaksi, mutta osa firmasta laitettaisiin avoimille markkinoille.
Pelaajien arki muuttuu entistä säännellymmäksi
Tuleva lisenssijärjestelmä merkitsee suomalaisille pelaajille sekä vapautta että tiukempia rajoituksia, riippuen siitä, missä pelejä jatkossa pelataan. Perinteisten lottojen ja arpojen ystäville muutos ei ole suuri, sillä Veikkaus jatkaa niiden yksinoikeudellisena tarjoajana. Sen sijaan verkossa vedonlyöntiä ja kasinopelejä harrastaville pelaajille muutos on mullistava. Kilpailu lisää pelivalikoimaa ja parantaa todennäköisesti asiakaspalvelun tasoa, mutta samalla uudet säännöt tekevät pelaamisesta entistä vastuullisemmin ohjattua. Aiemmin ulkomaisilla sivustoilla ilman tiukkaa valvontaa pelanneet joutuvat jatkossa noudattamaan kansallisia rajoituksia.
Muutokset, jotka koskettavat suoraan pelaajien arkea vuoden 2027 jälkeen:
- Pelaamisen pakollinen tunnistautuminen: Kaikki lisensoidut verkkopelit edellyttävät jatkossa aina tunnistautumista.
- Kansalliset tappiorajat: Pelaamiseen asetetaan valtakunnalliset tappiorajat ja muita rajoituksia, jotka koskevat kaikkia lisensoituja toimijoita.
- Tiukempi mainonta: Rahapelien markkinointi vähenee ja muuttuu vastuullisemmaksi, sillä mainontaa valvotaan tiukasti.
- Bonusten rajoitukset: Tietyt, erityisesti aggressiivisesti houkuttelevat bonukset ja kampanjat kielletään kokonaan.
- Laiton toiminta estetään: Lisensoimattomien operaattoreiden toimintaa pyritään estämään maksuliikenne- ja verkkoblokeilla, mikä tekee niillä pelaamisesta riskialttiimpaa.
Uuden ajan tavoitteena on luoda turvallisempi ja läpinäkyvämpi peliympäristö, jossa pelaajien suojelu on keskiössä. Samalla valtio saa takaisin hallinnan markkinasta, joka on jo pitkään ollut kansallisen valvonnan ulottumattomissa. Siirtyminen lisenssijärjestelmään on Suomen vastaus digitaalisen rahapelaamisen todellisuuteen ja kansainvälisen kilpailun paineisiin.