Strasbourg/Helsinki – Euroopan unionin pitkä, byrokraattinen vääntö kellojen siirtelyn lopettamisesta sai uutta pontta tällä viikolla, kun Euroopan parlamentin jäsen Maria Guzenina (sd.) nousi puhujapönttöön Strasbourgin täysistunnossa. Hänen kohteenaan oli tällä kertaa suoraan Suomen hallitus ja erityisesti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.), jota Guzenina syytti päätöksenteon panttaamisesta.
– Ministeri Lulu Ranteen on aika lopettaa jahkailu – kellojen siirtelylle on laitettava piste, Guzenina julisti, peräänkuuluttaen Suomelta aktiivisempaa roolia asian eteenpäin viemiseksi. Kyseessä on jo vuosikausia EU:n rattaissa pyörinyt ehdotus, joka on saanut laajan kansalaiskannatuksen ja parlamentin vihreän valon, mutta on pysähtynyt jäsenmaiden muodostamaan ministerineuvostoon.
Uneton Eurooppa odottaa päätöstä
Kellojen siirtelystä luopumisen ajaminen on ollut esillä EU:ssa jo vuodesta 2018, jolloin Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Tavoitteena oli luopua kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan muutoksesta koko unionin alueella. Euroopan parlamentti äänesti luopumisen puolesta jo keväällä 2019 ja alun perin tavoitteena oli, että viimeinen kellonsiirto olisi tapahtunut jo vuonna 2021. Kuten tiedämme, kelloja siirretään edelleen.
Asia on jämähtänyt neuvoston käsittelyyn, sillä kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet pysyvää kantaansa siitä, mihin aikavyöhykkeeseen ne lopulta siirtyisivät – pysyvään kesä- vai normaaliaikaan. Tämä kansallisten kantojen puuttuminen on estänyt neuvostoa etenemästä asiassa, ja näin ollen turhauttava vuosittainen kellojen veivaaminen jatkuu.
Guzenina muistutti puheenvuorossaan kansalaisten ja tutkijoiden yksimielisestä näkemyksestä.
– Kansalaiset ovat puhuneet, parlamentti on puhunut, komissio on antanut vihreää valoa – ja silti olemme tässä. Ministerineuvostossa ei ole pystytty tekemään päätöstä, vaikka kyse on ihmisten terveydestä, Guzenina täräytti.
Hän painotti, että kellojen siirron on osoitettu useissa tutkimuksissa lisäävän terveysriskejä, kuten masennusta, unihäiriöitä ja jopa sydäninfarktien riskiä. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat ovat toistuvasti suositelleet siirtymistä pysyvään normaaliaikaan.
Suomen rooli jahkailun keskellä
Suomi on ollut aktiivinen toimija kellojen siirtelyn lopettamisen puolesta jo aivan alkuvaiheessa. Suomen edellinen hallitus tuki komission aloitetta, mutta virallista lopullista kantaa siihen, kumpi aika – kesä- vai normaaliaika – jäisi pysyväksi, ei ole kyetty muodostamaan. Tämä on kriittinen kysymys, sillä valinta vaikuttaa merkittävästi suomalaisten arkeen, valon määrään eri vuorokauden aikoina ja jopa kansainväliseen kauppaan ja liikenteeseen.
Suomen geopoliittinen sijainti idässä tekee valinnasta erityisen haastavan. Pysyvä kesäaika (UTC+3) tarkoittaisi pimeitä aamuja talvella, kun taas pysyvä normaaliaika (UTC+2) toisi enemmän valoa aamuihin, mutta ”menettäisi” tunnin ilta-aikaa verrattuna kesäaikaan.
– Ministeri Lulu Ranne istuu tämän asian päällä. Nyt on aika löytää yhteisymmärrys ministerineuvostossa, saattaa asia päätökseen ja lopettaa tämä hulluus, Guzenina painotti.
Vaikka Suomi on virallisesti ilmoittanut kannattavansa kellojen siirtelyn lopettamista, Rannen johtama ministeriö kantaa tällä hetkellä vastuun kansallisen kannan lukitsemisesta. Guzeninan mukaan jäsenmaiden päättämättömyys on nyt pullonkaula, joka pitää miljoonat eurooppalaiset jumissa vuodenaikojen mukana siirtyvän kellonajan vankeudessa. Hän viittasi komission ja parlamentin odottavan aktiivista toimintaa.
– Nyt on se hetki. Parlamentti odottaa, komissio odottaa – eurooppalaiset odottavat. Tehkää työnne, meppi päätti puheensa.
Mihin asia tyssää? – Aikavyöhykkeen valinta ratkaisee
Kansallisella tasolla päätöksenteon haasteet liittyvät ennen kaikkea siihen, kumpi aika valitaan pysyväksi. Asia on herättänyt Suomessakin runsaasti keskustelua. Pysyvän aikavyöhykkeen valintaan liittyy monenlaisia etuja ja haittoja, jotka on punnittava tarkasti.
Valittavana olevat vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ovat:
- Pysyvä normaaliaika (talviaika, UTC+2): Enemmän valoa talviaamuihin, mikä on hyväksi esimerkiksi koululaisten ja aamuvuorolaisten jaksamiselle ja liikenneturvallisuudelle. Toisaalta illat olisivat pimeämpiä aikaisemmin.
- Pysyvä kesäaika (UTC+3): Pidemmät valoisat illat kesäisin ja keväisin, mikä tukee ulkoilua ja vapaa-ajan viettoa. Kuitenkin talvisin aamut olisivat erittäin pimeitä pitkään.
- Nykykäytännön jatkaminen: Vuosittain vaihteleva aika, jonka terveysvaikutuksista on jo runsaasti negatiivista näyttöä.
Kuten Valtioneuvosto on todennut, asian käsittely EU:n neuvostossa on toistaiseksi pysähtynyt, koska kaikki jäsenmaat eivät ole muodostaneet asiasta kantaansa. Tämä osoittaa, että Guzeninan kritiikki kohdistuu laajempaan eurooppalaiseen päättämättömyyteen, mutta Suomen kaltaisen aktiivisen toimijan kanta on nyt avainasemassa.
Ministeri Rannen on vastattava Guzeninan kutsuun ja tuotava Suomen lopullinen kanta neuvoston pöytään. Vasta sen jälkeen neuvosto voi jatkaa työtään ja Eurooppa pääsee eroon vuotuisesta ”hulluudesta”.
