Euroopan unioni (EU) on ottanut järeät keinot käyttöön suojellakseen strategisesti tärkeää terästeollisuuttaan maailmanmarkkinoita vaivaavalta ylituotannolta ja epäreilulta kilpailulta. Komissio on antanut lokakuussa 2025 merkittävän ehdotuksen, joka päivittää ja tehostaa nykyisiä suojatoimenpiteitä. Tämä on suora vastaus alan toimijoiden, työntekijöiden ja useiden jäsenmaiden pitkäaikaiseen vaatimukseen tehokkaammasta ja pysyvämmästä suojasta.
Ehdotus ei ole pelkkä ad hoc -ratkaisu, vaan se liittyy laajempaan, jo aiemmin maaliskuussa 2025 esiteltyyn EU:n teräs- ja metallialan toimintasuunnitelmaan. Tavoitteena on varmistaa alan pitkän aikavälin elinvoimaisuus ja tukea sen massiivisia investointeja vähähiiliseen tulevaisuuteen. Teräs on kriittinen raaka-aine niin autoteollisuudelle kuin puhtaalle teknologialle ja jopa Euroopan puolustusteollisuuden ReArm Europe -suunnitelmalle, mikä korostaa teollisuuden strategista merkitystä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.
Maailmanmarkkinoiden myrsky ja Kiinan halpa teräs
Globaalit teräsmarkkinat ovat olleet myllerryksessä jo pitkään. Yksi suurimmista ongelmista on maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, jota kiihdyttää erityisesti Kiinan kaltaisten maiden keinotekoisesti tuettu, halpahintainen vienti. Maailmanlaajuisesti terästuotantokapasiteetin suunnitellaan kasvavan merkittävästi vuosina 2025–2027, jopa 6,7 prosenttia eli 165 miljoonaa tonnia. Tällainen kasvu vain pahentaa olemassa olevaa ylitarjontaa, joka jo nyt painaa hintoja ja uhkaa EU:n teollisuuden kannattavuutta.
Kilpailutilannetta kiristää entisestään Yhdysvaltojen asettamat korkeat, jopa 50 prosentin tuontitullit teräkselle. Nämä tullit voivat ohjata ylikapasiteetin maista peräisin olevan tuonnin entistä voimakkaammin juuri EU-alueelle. Tässä tilanteessa EU:n omat suojatoimenpiteet muuttuvat ehdottoman välttämättömiksi.
Komission uusi ehdotus puuttuu ongelmaan suoraan ja päättäväisesti: tullivapaa tuonti rajoitetaan 18,3 miljoonaan tonniin vuodessa, mikä merkitsee 47 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 2024 kiintiöihin. Lisäksi kiintiön ylittävä tuonti kohtaa kaksinkertaisen rangaistustullin – tulli nousee 25 prosentista peräti 50 prosenttiin. Tämä aggressiivinen liike osoittaa, että EU on valmis puolustamaan markkinoitaan entistä kovemmin kourin.
Jäljittävyys ja globaali yhteistyö: Avoin kauppa, mutta reiluilla ehdoilla
Pelkkä tullien korottaminen ei kuitenkaan riitä. Uusi ehdotus pyrkii parantamaan markkinoiden läpinäkyvyyttä ja estämään sääntöjen kiertämisen ottamalla käyttöön niin sanotun sulattamista ja valamista koskevan vaatimuksen (Melt and Pour). Tällä jäljitettävyysvaatimuksella varmistetaan, että teräs on todella peräisin ilmoitetusta maasta, mikä estää kolmansia osapuolia kiertämästä tulleja ja kiintiöitä.
Vaikka toimenpiteet ovat tiukkoja, komissio korostaa noudattavansa edelleen avoimen kaupan periaatetta ja Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. Ratkaisun löytäminen ylikapasiteetin juurisyihin edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, ja EU on edelleen aktiivinen toimija kansainvälisellä tasolla. Esimerkkinä tästä on EU:n johtama työ terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevässä globaalissa foorumissa. Tavoitteena on kannustaa samanmielisiä maita toimimaan yhdessä globaalia ylituotantoa vastaan, samalla kun turvataan toimitusketjut ja lisätään vastavuoroista markkinoille pääsyä.
Terästeollisuuden kaksoishaaste: Tullit ja vähähiilisyys
Euroopan terästeollisuus seisoo historiallisessa tienhaarassa. Se on yksi EU:n suurimmista päästöjen aiheuttajista, vastaten noin viidestä prosentista unionin kokonaispäästöistä ja yli neljänneksestä teollisuuden päästöistä. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vähähiilinen siirtymä on välttämätön. Yli 50 prosenttia EU:n terästuotannosta perustuu yhä vanhanaikaisiin, hiilipohjaisiin masuuneihin (BF-BOF), joista suurin osa on tulossa käyttöikänsä päähän ennen vuotta 2035.
EU:n terästehtaiden on päätettävä, investoivatko ne uudelleen vanhaan, saastuttavaan teknologiaan, vai kiihdyttävätkö ne siirtymistä uusiin, lähes päästöttömiin teräsvaihtoehtoihin, kuten vetyyn pohjautuvaan suorapelkistykseen. Tämä vihreä siirtymä on valtava investointi, ja sen onnistuminen on suoraan sidoksissa alan kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilyttämiseen.
Komission toimintasuunnitelma pyrkii helpottamaan tätä muutosta. Se nostaa esiin tarpeen varmistaa alalle kohtuuhintainen energia, sillä energiakustannukset muodostavat suuren osan tuotantokuluista. Suunnitelma tukee muun muassa uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käytön lisäämistä. Tämän lisäksi Hiilirajamekanismi (CBAM) alkaa vaiheittain vuosien 2026 ja 2034 välillä estämään hiilivuotoa eli sitä, että tuotanto siirtyisi EU:n ulkopuolelle löyhempien ympäristösääntöjen maihin.
Tarvitaan ripeää toimintaa ja yhteisymmärrystä
Terästeollisuuden tukiverkosto on laaja. Teollisuuden ja työntekijöiden lisäksi useat EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentin jäsenet ovat vaatineet tiukempia toimia. Teräsjättien suojakilpi – Komission ehdotus – on nyt eteenpäin vietävä asia.
Seuraavaksi komission ehdotukseen sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä Euroopan parlamentin että neuvoston on päästävä yhteisymmärrykseen lopullisesta asetuksesta. Vasta neuvoston määräenemmistöpäätös antaa komissiolle valtuudet aloittaa neuvottelut kauppakumppaneiden kanssa, jotta maakohtaiset kiintiöt voidaan toteuttaa WTO-sääntöjen mukaisesti. Toimenpiteen on määrä korvata nykyinen suojamekanismi sen päättyessä kesäkuussa 2026.
Komission keskeiset suojatoimenpiteet:
- Tullivapaan tuonnin rajoittaminen: Vuosittainen kiintiö laskee merkittävästi, 18,3 miljoonaan tonniin (47 % pudotus).
- Kiintiön ulkopuolisen tullin korotus: Tulliprosentti kaksinkertaistuu 50 prosenttiin.
- Jäljitettävyysvaatimus (Melt and Pour): Uusi vaatimus estää sääntöjen kiertämistä ja parantaa markkinoiden läpinäkyvyyttä.
- Maakohtaiset kiintiöt: Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaiset järjestelyt kauppakumppaneiden kanssa.
- Poikkeukset Euroopan talousalueen maille: Norja, Islanti ja Liechtenstein ovat sisämarkkina-alueena tulli- ja kiintiövapaat.
Kiintiöitä ja tullimuutoksia koskevissa neuvotteluissa huomioidaan myös poikkeukselliset tilanteet, kuten Ukrainan turvallisuustilanne, mutta nämä eivät saa heikentää toimenpiteen kokonaisvaikuttavuutta. Tavoitteena on tasapaino: työpaikkojen turvaaminen ja reilun kilpailun varmistaminen, jotta Eurooppa voi siirtyä kohti vähähiilistä terästuotantoa maailmanmarkkinoiden myllerryksistä huolimatta.
