Älä jätä äänestämättä
Jokainen ääni on merkityksellinen
Eurooppalaisessa demokratiassa jokaisen ääni on yhtä tärkeä – käytä siis sitä aina kun on aika kertoa oma valintasi!
Eurooppa tulevaisuudessa?
Helmikuun 2020 alusta lukien Euroopan parlamentin jäsenmäärä on 705. Kullakin jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä. Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä on 14. Aiemmissa europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin EP:n jäseniä seuraavasti: 16 jäsentä vuosina 1996 ja 1999, 14 jäsentä vuosina 2004 ja 2019 sekä 13 jäsentä vuosina 2009 ja 2014.
Yhdessä
kohti tulevaisuutta
Mitä me teemme
Me haluamme kertoa oman sivustomme kautta suomalaisista ja Euroopasta – miten ja mitä sellaista tapahtuu, mikä voisi vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin
Uutiset
Tiedotteet
Vaalit
Ajankohtaiset mielipiteet
Luettavaa

Komission eläkesäästötavoitteet ja Suomen hallituksen ristiriita
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin eläkesäästämisen merkityksen osana EU:n pitkän aikavälin taloudellista hyvinvointia ja kansalaisten taloudellista turvaa eläkkeellä. Komission viimeisin aloite tähtää täydentävien lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamiseen ja syventämiseen jäsenmaissa, jotta ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet turvata toimeentuloaan työuran jälkeen.

EU vahvistaa kyberturvallisuutta – uudet säännöt valmisteluissa
Euroopan unioni valmistautuu merkittäviin uudistuksiin kyberturvallisuuden alalla. Komissio on 20. tammikuuta 2026 ehdottanut uutta kyberturvallisuuspakettia, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n valmiuksia vastata kasvaviin kyber- ja hybridiuhiin. Ehdotukset kattavat muun muassa päivitetyn kyberturvallisuusasetuksen, toimitusketjujen turvallisuuden ja sertifiointikehyksen. Uudistuksilla pyritään tekemään EU:n digitaalista toimintaympäristöä entistä kestävämmäksi ja turvallisemmaksi kansalaisille, yrityksille ja jäsenvaltioille.

Euroopan parlamentti vaatii päivitettyä arktista strategiaa – Mika Aaltola korostaa turvallisuushaasteita
Euroopan parlamentti on tänään antanut merkittävän lausunnon arktisen alueen tulevaisuudesta, vaatien Euroopan komissiota päivittämään EU:n arktisen strategian. Nykyinen strategia on vuodelta 2021, eikä se enää vastaa alueen nopeasti muuttuvaa geopoliittista tilannetta. Raportin varjoraportöörinä toiminut kansanedustaja Mika Aaltola (kok.) korostaa päivityksen välttämättömyyttä Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Hän näkee tämän askeleen keskeisenä Euroopan unionin kyvylle vastata globaaleihin haasteisiin.

Eurooppa iskee takaisin: Valtava 1,5 miljardin puolustusohjelma sinetöity!
Euroopan parlamentti on ottanut historiallisen askeleen vahvistaessaan ensimmäisen eurooppalaisen puolustusteollisuusohjelman (EDIP), joka on suunnattu tiukasti Euroopan puolustusvalmiuksien pikaiseen vahvistamiseen. Tämä massiivinen, 1,5 miljardin euron budjetilla varustettu ohjelma on vastaus Venäjän käymään sotaan ja Euroopan turvallisuusympäristön dramaattiseen muutokseen. Uuden asetuksen tarkoituksena on vauhdittaa yhteishankintoja, tehostaa puolustustuotantoa ja vähentää vaarallisia riippuvuussuhteita EU:n ulkopuolisiin toimijoihin. EDIP on merkittävä käännekohta, sillä se siirtää painopisteen lyhytaikaisista hätätoimenpiteistä kohti rakenteellisempaa ja pitkäaikaisempaa puolustusalan yhteistyötä.

Kauhistuttava paljastus: Lasten leluissa piilee tappava kemikaalicocktail! EU iskee pöytään TIUKEMMAT säännöt
Euroopan unioni on tehnyt paljastuksen, joka saa vanhemmat hieraisemaan silmiään: lasten leluissa on edelleen löydetty vaarallisia kemikaaleja, jotka uhkaavat suoraan pikkuisten terveyttä ja kehitystä. Euroopan parlamentti on nyt reagoinut tilanteeseen raivokkaasti ja vahvistanut uudet, TIUKEMMAT turvallisuussäännöt leluille, jotta tämä hirvittävä vaarallisten lelujen virta saadaan vihdoin katkaistua. Vaaralliset lelut olivat viime vuonna toiseksi yleisin hälytyksen aiheuttaja EU:n pikahälytysjärjestelmässä, ja lähes puolessa tapauksista syynä olivat myrkylliset kemikaalit. Nämä uudet säännöt merkitsevät loppua monille salakavalille aineille, jotka ovat livahtaneet lasten käsiin ja suuhun.

Euroopan tienhaarassa: Li Andersson näkee vasemmiston vahvimpana vastavoimana oikeiston liitolle
Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson avasi tunteikkaalla ja analyyttisellä otteella puolueensa Vantaan puoluekokouksen toisen päivän poliittisen tilannekatsauksen. Hän osoitti puheenvuorossaan huolensa Euroopan ja Suomen ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta, korostaen erityisesti oikeiston ja äärioikeiston voimistuvaa yhteistyötä. Anderssonin viesti oli samalla latautunut toivolla, sillä hän muistutti kuulijoita siitä, että toisenlainen ja oikeudenmukaisempi maailma on yhä saavutettavissa, mutta se vaatii Euroopan arvojen aktiivista puolustamista ja suunnanmuutosta unionin politiikassa.

Minimi elintaso turvassa: EU-tuomioistuimen historiallinen päätös vahvistaa työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia
Euroopan unionin tuomioistuin teki tänään pitkään odotetun ja merkittävän päätöksen minimipalkkadirektiivin kohtalosta. Päätös, joka suurelta osin piti voimassa elämiseen riittävän vähimmäispalkan turvaavan direktiivin, on voitto työtä tekeville tavallisille eurooppalaisille, kuten Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson (VAS) toteaa. Päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia palkkapolitiikkaan ja työelämän sosiaalisiin oikeuksiin koko unionin alueella, vaikka direktiivistä kumottiinkin joitakin sitovia kriteerejä ja indeksikieltoja.

Suomi raiteilla: Kohti Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja uutta aikakautta
Suomen rautatietoimiala on suuren murroksen edessä, jossa eurooppalaiset velvoitteet, kotimaiset investoinnit ja teknologinen kehitys luovat pohjaa nopeammalle ja kestävämmälle rautatieliikenteelle. Tavoite on selkeä: Suomi haluaa olla saavutettavissa oleva ja tehokas osa Euroopan liikenneverkkoa.

Suomi ja eurooppalainen rahapelimarkkina – mitä on muuttumassa vuonna 2027
Suomalainen rahapelaamisen järjestelmä seisoo merkittävän murroksen kynnyksellä, sillä maan hallitus on päättänyt siirtyä osittaiseen lisenssijärjestelmään. Muutos on mittasuhteiltaan historiallinen, koska se päättää vuosikymmeniä kestäneen valtion yksinoikeuden tietyillä markkinasektoreilla. Suomi on tunnettu poikkeuksellisen tiukasta monopolimallistaan, joka on perustunut ajatukseen pelihaittojen ehkäisemisestä ja tuottojen ohjaamisesta yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Eurooppa painaa kaasua: Suurnopeusradat mullistavat matkustamisen
Euroopan raideyhteyksiä pyritään nyt tehostamaan ennennäkemättömällä tavalla, sillä uudessa suurnopeusrautatieverkkoa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään selkeät askeleet kohti yhtenäisempää ja nopeampaa raideliikennettä vuoteen 2040 mennessä. Komission toiveena on lyhentää merkittävästi matka-aikoja, mikä tekisi raidematkustamisesta huomattavasti houkuttelevamman vaihtoehdon erityisesti lyhyen matkan lentoliikenteelle. Tämä muutos ei ole pelkkää mukavuutta, sillä kasvavat matkustajamäärät voivat hyödyttää alueellista taloutta ja turismia laajasti. Toimintasuunnitelma on vahvasti sidoksissa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T), joka on jo pitkään ollut Euroopan unionin liikennejärjestelmäpolitiikan kulmakivi.

Euroopan ilmastosopu: Muodollisesti kunnianhimoinen, käytännössä vesitetty – Brasiliasta Euroopan kevyet viemiset
Euroopan unioni sai lopulta puristettua kasaan sopimuksen kunnianhimoisesta vuoden 2040 päästötavoitteestaan juuri ennen YK:n ilmastokokousta, joka käynnistyi Brasiliassa. Komission ehdottama 90 prosentin nettopäästövähennys vuoden 1990 tasosta säilyi muodollisesti tekstissä, mikä oli vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajan Oras Tynkkysen mielestä ehdottomasti myönteinen asia, sillä se on vähintä, mitä Euroopalta sopii odottaa ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Kompromissin lopullinen hinta osoittautui kuitenkin Tynkkysen ja monien muiden ilmastotoimijoiden mielestä kovaksi, sillä useiden jäsenmaiden onnistui ujuttaa tekstiin merkittäviä joustoja ja lykkäyksiä, jotka uhkaavat vesittää kunnianhimoisen tavoitteen käytännön tasolla.

Suomi on saamassa eurooppalaisittain oman kasinolisenssin – kilpailu aukeaa Suomen markkinoille 2027
Suomen rahapelijärjestelmä on kokemassa perustavanlaatuisen mullistuksen, joka vaikuttaa jokaisen suomalaisen pelaajan arkeen sekä Veikkauksen vuosisataiseen asemaan markkinoilla. Hallitus on päättänyt purkaa nykyisen yksinoikeuden digitaalisten rahapelien osalta ja siirtyä osittaiseen lisenssijärjestelmään, minkä vuoksi markkinoille odotetaan saapuvan kymmeniä uusia, kansainvälisiä toimijoita kilpailemaan suomalaisten suosiosta.