Älä jätä äänestämättä
Jokainen ääni on merkityksellinen
Eurooppalaisessa demokratiassa jokaisen ääni on yhtä tärkeä – käytä siis sitä aina kun on aika kertoa oma valintasi!
Eurooppa tulevaisuudessa?
Helmikuun 2020 alusta lukien Euroopan parlamentin jäsenmäärä on 705. Kullakin jäsenvaltiolla voi olla enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä. Suomesta valittavien EP:n jäsenten määrä on 14. Aiemmissa europarlamenttivaaleissa Suomesta valittiin EP:n jäseniä seuraavasti: 16 jäsentä vuosina 1996 ja 1999, 14 jäsentä vuosina 2004 ja 2019 sekä 13 jäsentä vuosina 2009 ja 2014.
Yhdessä
kohti tulevaisuutta
Mitä me teemme
Me haluamme kertoa oman sivustomme kautta suomalaisista ja Euroopasta – miten ja mitä sellaista tapahtuu, mikä voisi vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin
Uutiset
Tiedotteet
Vaalit
Ajankohtaiset mielipiteet
Luettavaa
Minimi elintaso turvassa: EU-tuomioistuimen historiallinen päätös vahvistaa työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia
Euroopan unionin tuomioistuin teki tänään pitkään odotetun ja merkittävän päätöksen minimipalkkadirektiivin kohtalosta. Päätös, joka suurelta osin piti voimassa elämiseen riittävän vähimmäispalkan turvaavan direktiivin, on voitto työtä tekeville tavallisille eurooppalaisille, kuten Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson (VAS) toteaa. Päätöksellä on kauaskantoisia vaikutuksia palkkapolitiikkaan ja työelämän sosiaalisiin oikeuksiin koko unionin alueella, vaikka direktiivistä kumottiinkin joitakin sitovia kriteerejä ja indeksikieltoja.
Suomi raiteilla: Kohti Euroopan laajuista liikenneverkkoa ja uutta aikakautta
Suomen rautatietoimiala on suuren murroksen edessä, jossa eurooppalaiset velvoitteet, kotimaiset investoinnit ja teknologinen kehitys luovat pohjaa nopeammalle ja kestävämmälle rautatieliikenteelle. Tavoite on selkeä: Suomi haluaa olla saavutettavissa oleva ja tehokas osa Euroopan liikenneverkkoa.
Suomi ja eurooppalainen rahapelimarkkina – mitä on muuttumassa vuonna 2027
Suomalainen rahapelaamisen järjestelmä seisoo merkittävän murroksen kynnyksellä, sillä maan hallitus on päättänyt siirtyä osittaiseen lisenssijärjestelmään. Muutos on mittasuhteiltaan historiallinen, koska se päättää vuosikymmeniä kestäneen valtion yksinoikeuden tietyillä markkinasektoreilla. Suomi on tunnettu poikkeuksellisen tiukasta monopolimallistaan, joka on perustunut ajatukseen pelihaittojen ehkäisemisestä ja tuottojen ohjaamisesta yleishyödylliseen tarkoitukseen.
Eurooppa painaa kaasua: Suurnopeusradat mullistavat matkustamisen
Euroopan raideyhteyksiä pyritään nyt tehostamaan ennennäkemättömällä tavalla, sillä uudessa suurnopeusrautatieverkkoa koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään selkeät askeleet kohti yhtenäisempää ja nopeampaa raideliikennettä vuoteen 2040 mennessä. Komission toiveena on lyhentää merkittävästi matka-aikoja, mikä tekisi raidematkustamisesta huomattavasti houkuttelevamman vaihtoehdon erityisesti lyhyen matkan lentoliikenteelle. Tämä muutos ei ole pelkkää mukavuutta, sillä kasvavat matkustajamäärät voivat hyödyttää alueellista taloutta ja turismia laajasti. Toimintasuunnitelma on vahvasti sidoksissa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T), joka on jo pitkään ollut Euroopan unionin liikennejärjestelmäpolitiikan kulmakivi.
Euroopan ilmastosopu: Muodollisesti kunnianhimoinen, käytännössä vesitetty – Brasiliasta Euroopan kevyet viemiset
Euroopan unioni sai lopulta puristettua kasaan sopimuksen kunnianhimoisesta vuoden 2040 päästötavoitteestaan juuri ennen YK:n ilmastokokousta, joka käynnistyi Brasiliassa. Komission ehdottama 90 prosentin nettopäästövähennys vuoden 1990 tasosta säilyi muodollisesti tekstissä, mikä oli vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajan Oras Tynkkysen mielestä ehdottomasti myönteinen asia, sillä se on vähintä, mitä Euroopalta sopii odottaa ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Kompromissin lopullinen hinta osoittautui kuitenkin Tynkkysen ja monien muiden ilmastotoimijoiden mielestä kovaksi, sillä useiden jäsenmaiden onnistui ujuttaa tekstiin merkittäviä joustoja ja lykkäyksiä, jotka uhkaavat vesittää kunnianhimoisen tavoitteen käytännön tasolla.
Suomi on saamassa eurooppalaisittain oman kasinolisenssin – kilpailu aukeaa Suomen markkinoille 2027
Suomen rahapelijärjestelmä on kokemassa perustavanlaatuisen mullistuksen, joka vaikuttaa jokaisen suomalaisen pelaajan arkeen sekä Veikkauksen vuosisataiseen asemaan markkinoilla. Hallitus on päättänyt purkaa nykyisen yksinoikeuden digitaalisten rahapelien osalta ja siirtyä osittaiseen lisenssijärjestelmään, minkä vuoksi markkinoille odotetaan saapuvan kymmeniä uusia, kansainvälisiä toimijoita kilpailemaan suomalaisten suosiosta.
Rahapelimarkkinoiden suuri mullistus: Lisenssijärjestelmä tuo turvaa ja kilpailua Suomeen
Suomalainen rahapelaamisen maisema on kokenut viime vuosikymmeninä monia muutoksia, mutta nyt edessä on historiallinen käännekohta. Valtioneuvosto on tehnyt merkittävän linjauksen, joka päättää Veikkauksen pitkään jatkuneen monopoli-aseman digitaalisessa rahapelaamisessa, avaten markkinat kansainväliselle kilpailulle. Tämä siirtymä lisenssijärjestelmään, jonka odotetaan astuvan voimaan viimeistään tammikuun 1. päivänä 2027, on ollut pitkään ilmassa leijuva puheenaihe, ja sen vaikutukset ulottuvat kauas pelkän pelaamisen saralla.
Andersson johtaa Euroopan parlamentin mandaattia maailman sosiaalisen kehityksen tiellä: Dohassa etsitään ratkaisuja eriarvoisuuteen
Anderssonin läsnäolo ja johtajuus takaavat sen, että Euroopan parlamentin painoarvo ja näkökulmat köyhyyden torjuntaan, työllisyyden parantamiseen sekä ihmisarvoisen työn puolustamiseen saavat ansaitsemansa huomion. Eurooppalaiset arvot ja sosiaalisen kestävyyden periaatteet tuodaan vahvasti esille kokouksen korkean tason keskusteluissa, minkä ansiosta EU:n vaikutusvalta globaaliin päätöksentekoon vahvistuu merkittävällä tavalla.
Uusi näkökulma arjen taloudessa – vahvista omaa pelivaraasi
Talous ei ole pelkkää numerojen pyörittelyä — se on keino luoda turvaa, vapautta ja mielenrauhaa arkeen. Kun tiedät, minne rahasi menevät, käytät vertailupalveluja järkevästi, valitset sopivat netti-, puhelin- ja sähkösopimukset sekä hallitset viihdekuluja, olet jo pitkällä. Jatkuva seuranta, vertailu ja pienet säästöt voivat kasvaa ajan mittaan merkittäviksi.
Suomi jahkailee aikavyöhykekysymyksessä – MEP Guzenina ärähtää ministeri Ranteelle
Strasbourg/Helsinki – Euroopan unionin pitkä, byrokraattinen vääntö kellojen siirtelyn lopettamisesta sai uutta pontta tällä viikolla, kun Euroopan parlamentin jäsen Maria Guzenina (sd.) nousi puhujapönttöön Strasbourgin täysistunnossa. Hänen kohteenaan oli tällä kertaa suoraan Suomen hallitus ja erityisesti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.), jota Guzenina syytti päätöksenteon panttaamisesta.
Uusi strateginen haaste: kun kansalliset intressit varjostavat yhteistä Eurooppaa
Eurooppalainen Suomi ry:n tuore tiedote jyrähtää kuin kova lausunto: “Kansallisten intressien ensisijaisuus tekee Euroopasta merkityksettömän.” Viesti kantaa mukanaan vakavan varoituksen siitä, että jos jäsenvaltioiden oma etu jyrää yhteisyydestä, EU:n kyky muotoutua voimakkaaksi yhteispolitiikaksi heikkenee.
Budjetointia, säästöjä ja arjen vertailemista: Raharemontti kohti taloudellista mielenrauhaa
Arjen pyörittäminen tuo mukanaan monia haasteita, joista yksi polttavimmista on usein raha ja sen riittävyys. Palkkapäivän euforia saattaa haihtua nopeasti, kun tilitapahtumat paljastavat, minne ne kertyneet kolikot ja setelit ovatkaan liitäneet. Totuus on, että oma talous pysyy kunnossa kun tietää, minne rahat menevät. Tieto on valtaa, erityisesti taloudessa. Kun kulutuskäyttäytyminen on kartoitettu, on helpompi tarttua toimeen ja tehdä tarvittavia muutoksia. Tässä artikkelissa sukelletaan syvemmälle arjen rahahaasteisiin ja tarjoillaan vinkkejä, joiden avulla budjetti pysyy kasassa ja säästöjä alkaa kertyä.
